15. kesäkuuta 2013

TASTE OF HELSINKI 2013 - PARAS ANNOS

Taste of Helsinki kokoaa taas Suomen ravintoloiden parhaimmiston telttaretkelle Musiikkitalon kupeeseen. Taste of Helsinki tarjoaa ruuan ja viinin iloittelua vielä tämän viikonlopun päivä -ja iltakattauksin. Viime vuoden meininkejä voi kurkkia festariraportistani. Tämän vuoden tunnelmista ja on kirjoittanut ainakin Sillä sipuli, joiden tarina kirvoitti myös parhaimmat naurut.

Viimeisen viikon olen roudannut huonekaluja, kaahannut pakulla, raahannut jätesäkillistä vaahtokarkkeja, pessyt kasoittain hillopurkkeja ja syönyt Ikean lihapullia. Torstai-illan rentoutus tuli niin tarpeeseen toimiston remontin -ja muuton keskelle.

Taste of Helsinki Paras Annos 2013: Ravintolan Juuri / Suola-karamellikakku

Napakan testikierroksen jälkeen Taste of Helsingin 2013 paras annos oli mielestäni useamman bloggaajan hehkuttama ravintola Juuren suola-karamellikakku, mäntykinuski ja raparperi. Kaikki oli hyvää, ja kaikkea ei ehtinyt maistamaan. Erityisesti Kirkkonummelaisen Bistro O Matin haukiburger jäi vielä kummittelemaan...

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.

13. kesäkuuta 2013

BLOGIMAINONTA JA BLOGGAAJIEN EDUSTAJAT

Kuluttajavirasto on tekemässä linjauksia ja yhtenäistä ohjeistusta miten mainonta ja sponsoroitu sisältö tulisi erottua blogeissa. Asiakkuusmarkkinointiliitto (ASML) on laatinut oman luonnoksen ohjeistuksesta. Luonnosta on ollut laatimassa ASML, Aller, A-lehdet, Bonnier Publications, Sanoma Magazines sekä Indiedaysin edustajat. Blogimainonnan ohjeistusluonnos löytyy täältä.

Lukijat erottavat sponsoroidun sisällön, bloggaajien on helppo ilmoittaa sponsoroidusta sisällöstä ja mainostajien on helpompi luottaa että blogit mainosmediana noudattavat hyvää tapaa. Kuulostaa hyvältä, eikö? Lanseerasinhan itsekin jo puolitoista vuotta sitten tähän tarpeeseen oman väkerrykseni eli ”sponssipallukan”, jonka moni muukin ruokabloggaaja otti käyttöön. Sponsoroiduissa postauksissa oli lopuksi ”sponssipallukka” ja mitä sekä kenen kanssa yhteistyössä postaus on tehty. Olen aina halunnut tuoda lukijoilleni näkyväksi jos olen saanut kirjoituksiini liittyen rahalliselta arvoltaan merkittäviä tuotelahjoja, ravintolailtoja tai riihikuivaa rahaa kertomalla sponsoroinnista esimerkiksi selkeän sponssipallukan avulla. Nykyään sponssipallukan roolia ajaa postauksissani Blogiringin logo ja teksti yhteistyökumppanuudesta. Kaikki bloggaajat joiden kanssa olen asiasta keskustellut, ovat samaa mieltä että blogien villiin länteen on hyvä saada yhtenäinen ohjeistus mainonnasta ja tehdä se läpinäkyväksi.
Tämän postauksen tarjoaa Jenni.
Yksinkertainen on kaunista - ja toimivaa

Olen nyt kaksi viikkoa sisäistänyt tätä asiaa. Blogeissa on ollut jo hyvää keskustelua itse luonnoksen yksityiskohdista, mm. White Trash Disease herätteli keskustelua ja Outi Pyy teki luonnokseen kehitysehdotuksia. Ohjeistuksessa on paljon hyvääkin, mutta minusta haastavin kohta ilmenee koko ohjeistuksen tarkoituksesta: "Ohjeistuksen tarkoituksena on luoda Suomeen yhtenäinen toimintamalli siihen miten blogien yhteydessä toteutettava mainonta käytännössä tunnistettavasti näkyy blogeissa ja niihin liitännäisissä medioissa." Jos halutaan tehdä YHTENÄINEN TOIMIVA malli niin sen pitää olla TODELLA selkeä ja yksinkertainen. Tämän hetkinen luonnosehdotus ei ole sitä. Erilaisia blogialustoja, blogeja sekä yhteistyö- ja mainontamuotoja on niin paljon että yksityiskohtainen ohjeistus ei ole toimiva joka tilanteessa. Tälläinen saksalainen lähestymistapa menee läpi vielä insinööriorganisaatiossa tai hyvässä lykyssä perinteisessä mediatalossa, mutta tuskin kirjavassa blogimaailmassa jossa suurin osa bloggaajista on harrastajia ja yksityishenkilöitä. Lisäksi blogit ja koko digitaalinen maailma kehittyy niin kovaa tahtia että jatkuva päivitys olisi tarpeellista, ja aina oltaisiin vähän myöhässä. Peräänkuulutankin suurempaa kattoajatusta, jota voisi avata tyypillisimpien esimerkkien avulla. Sen sijaan että joka ikinen mahdollinen tilanne ja teknisen alusta ominaisuudet otetaan huomioon pilkuntarkasti.

"Jos halutaan tehdä yhtenäinen toimiva malli niin sen pitää olla todella selkeä ja yksinkertainen"

Bloggaajat mukaan valmisteluun

Oleellisinta ei ole vielä tässä vaiheessa kuitenkaan ohjeistuksen sisältö vaan itse prosessi miten luonnosta on lähdetty tekemään ja ollaan ajamassa läpi. Luonnosta ovat olleet valmistelemassa kilpailuvirasto, perinteiset mediatalot, ja kaupalliset toimijat. Itsenäiset blogit loistavat poissaolollaan kun päätetään miten blogeissa tehdään yritysyhteistyötä ja mikä toimintaympäristö tulee olemaan. Esimerkiksi Blogiringin, joka edustaa 80 itsenäistä blogia, kohdalla tämä tarkoittaa käytännössä että meidän kilpailijat pääsevät sanelemaan ohjeistuksen meidän itsenäisille bloggaajille ja toki muillekin bloggaajille. Mukana ovat olleet myös Aller/Lily ja Indiedays. Tämä on hyvä, mutta edelleenkään mukana ei ole ollut yhtään tahoa joka puhuisi omalla alustallaan itsenäisesti toimivan blogin puolesta. Uskallan väittää että suurin osa Suomen blogeista bloggaa Bloggerissa tai Wordpressillä itsenäisesti harrastuspohjalta.

Viimeistään tässä vaiheessa bloggaajien pitäisi olla aktiivisesti mukana luonnoksen kehittämisessä eli isommassa roolissa kuin kommentaattorina. Ohjeistuksen tekemiseen on alunperin valittu puutteelliset ns. "gate keeperit"eli henkilöitä jotka voivat edustaa yhteisöään. Sen sijaan isojen perinteisten lehtitalojen edustajat ovat olleet laatimassa blogeja koskevaa ohjeistusta. Bloggaajat olisivat olleet oikeita gate keepereitä. Ymmärrettävästi työryhmään ei voida ottaa satoja asiasta kiinnostuneita bloggaajia, vaan ehdotankin että jokaisesta kategoriasta (muoti, ruoka, mamma, lifestyle jne) otetaan yksi bloggaaja mukaan työryhmään ja seurantaryhmän työskentelyyn jollain tapaa mukaan. Näin kaikkia osapuolia olisi kuultu, ohjeistus olisi todennäköisesti toimivampi ja bloggaajat ottaisivat sen omakseen. Toki mielipiteitä on tuhansia niinkuin bloggaajiakin.

"Itsenäiset blogit loistavat poissaolollaan kun päätetään miten blogeissa tehdään yritysyhteistyötä ja mikä toimintaympäristö tulee olemaan"

Bloggaajien edustajat

Tärkeintä on nyt saada bloggaajien ääni kuuluviin ja varmistaa että bloggaajien näkökulma ja kommentit otetaan huomioon blogit ja mainonta ohjeistuksen laatimisessa. Ohjeistusluonnos on nyt julkisella kommentointikierroksella, eli kuka tahansa voi lähettää luonnoksesta palautetta ASML:n toimitusjohtajalle osoitteeseen jari(at)asml.fi. Lähetän 19.6 Blogiringin palautteen, joka koostuu tässä blogipostauksessa mainitusta kahdesta pääseikasta: ohjeistuksen yksinkertaistaminen ja itsenäisten bloggaajien ottaminen mukaan ohjeistuksen valmisteluun edustettuina.

"Toivonkin jokaisesta bloggaajayhteisöstä omaa ehdotusta kuka tai ketkä voisivat toimia teidän edustajina työryhmässä"

Samassa yhteydessä lähetän ASML:lle suosituslistan bloggaajista, jotka voisivat edustaa omaa yhteisöään ja osallistua ohjeistuksen laatimiseen. Toivonkin jokaisesta bloggaajayhteisöstä (muoti, lifestyle, mammat, kakku, leivonta, ruoka jne) omaa ehdotusta kuka tai ketkä voisivat toimia teidän edustajina. Ehdokkaat voi nimetä joko tähän kommenttiosioon tai lähettää sähköpostilla osoitteeseen jenni@jennihayrinen.com. Esimerkiksi ruokablogien kohdalla avaan keskustelun asiasta Suomen ruokabloggaajien Facebook-ryhmässä, ja sen lisäksi toivon keskustelua tämän postauksen kommentteihin.

Niinkuin sanottu, ohjeistus sinällään on tervetullut! Osallistamalla myös bloggaajat mainontaohjeistuksen laatimiseen, saisimme varmasti blogiympäristössä toimivan ohjeistuksen joka palvelisi mahdollisimman hyvin blogien lukijoita, bloggaajia ja mainostajia. Tarvitsemme mukaan blogit yli rajojen, tämä ei koske vain ruokablogeja tai Blogirinkiä. Tämä koskee myös muoti, käsityö, leivonta, mamma, ruoka, lifestyle blogeja. Kaikkia Suomen bloggaajia, joita muuten arvion mukaan on sellaiset 150 000. Ketkä voisivat olla sinun yhteisösi edustajia?

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.

10. kesäkuuta 2013

SOIJA-NUUDELI SALAATTI



Viime vuoden soijakoulusta huolimatta en vieläkään ollut testannut Soyappétitin soijafileitä. Valmistustapa noudattaa aikalailla samaa kaavaa kuin soijapalatkin. Viime viikolla Heleen's Hobbies loihti soija-taco salaattia. Ilmeisesti tämä salaatti oli jäänyt salakavalasti takaraivooni, kun omani muistuttaa epäilyttävästi edeltäjäänsä. Heleenin salaatti oli tehty meksikohenkeen, kun taas minun soijasalaatissa on enemmän Aasia-vivahteita; sweet chiliä, soijakastiketta, korianteria ja limeä. Ensi viikolla Kaikki äitini reseptit-blogi tekee toivottavasti jotain muuta kuin soijasalaattia. Valmistusaika nopea 30 minuuttia.

Soija-nuudeli salaatti (4 hlö)


Soijafileiden valmistus


  • Keitä 10-12 kpl soijafileitä 10 minuuttia kasvisliemikuutiolla tai soijakastikkeella maustetussa vedessä
  • Valuta ylimääräinen vesi lävikössä
  • Marinoi fileet (5 minuutista pariin tuntiin). Soijamarinadin ohje alla.
  • Paista pannulla öljyssä

Soijamarinadi


2 rkl oliiviöljyä
2 rkl sweet chili kastiketta
2 rkl soijakastiketta
1/2 limen mehut
(suolaa)

Valmista marinadi sekoittamalla ainekset.

Muut ainekset

160 g naturel nuudeleita (2 pkt)
2 rkl sweet chili kastiketta
1 rkl oliiviöljyä
sokeriherneitä
salaattimix
1/2 lime koristeluun
korianteria koristeluun

Kun fileet on keitetty, pikamarinoitu ja paistettu, valmista muu salaatti. Keitä nuudeleita pari minuuttia, ja huuhtele lävikössä. Mausta tilkalla öljyä ja sweet chili kastikkeella. Paista sokeriherneitä muutama minuutti kuumalla pannulla öljyssä. Lisää joukkoon nuudelit ja pyöräytä nopeasti. Siirrä sivuun ja sekoita erillisessä kulhossa kaikki salaatin ainekset yhteen. Nostele lautaselle ja lado päälle soijafileet. Koristele korianterilla ja limelohkoilla.

Reseptin tarjoaa Soyappétit.

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.

9. kesäkuuta 2013

TAIVAS JA HELVETTI

Kolme vuotta sitten täytin kolmekymmentä, sekosin, irtisanouduin ja jäin paperinpyörittäjän ammatista freelancer valokuvaajaksi, ruokabloggaajaksi, ja kuvausjärjestelijäksi. Kovalla duunilla pärjäsin kaikin puolin hyvin bloggaamalla ja valokuvaajana. Nautin työstäni, ja sain riittävän elannon. Ajat eivät ole helpot, mutta tekemällä toimeksiantoja monipuolisesti pärjäsin muuttuvassa maailmassa: valokuvausta, kuvausjärjestelyjä, ruokastailausta, ruokajuttuja ja blogillani oli yhteistyökumppanit. Samaan aikaan seurasin millaisia yhteistyöehdotuksia bloggaajat saivat edelleen yrityksiltä ja lehtitaloilta. Toisaalta suurin osa yritysten panostuksista eivät johtaneet haluttuun lopputulokseen. Sain idean Blogiringistä. Toisimme blogit edustettuina neuvottelupöytiin ja tekisimme aidosti yhteistyötä yritysten kanssa. Keskittyisimme bloggaajille mieluisaan ja lukijoitakin palvelevaan sisältöyhteistyöhön. Kampanjat suunniteltaisiin bloggaajalähtöisesti, jolloin bloggaajat haluaisivat lähteä niihin mukaan. Toki voisivat kieltäytyäkin. Bloggaajille maksettaisiin rahallinen korvaus yhteistyöpostauksista. Jos blogi haluaisi säilyä itsenäisenä, tarjoaisimme vaihtoehdon portaaleille. Kun bloggaajat alkaisivat arvostaa omaa tekemistään, niin heitä arvostettaisiin takaisin.

All-In

Viime syyskuussa laitoin kaikki munat yhteen koriin, kieltäydyin kaikista kuvauskeikoista ja blogiyhteistöistä, puhelin lakkasi soimasta, poltin perheeni kaikki säästöt, ja perustin oman median yhteistyössä suomen suosituimpien bloggaajien kanssa. Vielä vuodenvaihteessa kaikki oli kovin epävarmaa. Tunsin olevani rotkon reunalla. Blogirinki lähtisi joko lentoon tai mätkähtäisi suoraan päistikkaa. Uskoin ja tiesin olevani oikeilla jäljillä, mutta olisiko aika vielä kypsä. Rauhoitin itseäni ajattelemalla että pahin mitä voi tapahtua on että perheeni säästöt menettäneenä joudun ensi syksynä takaisin palkkatöihin eli olen tilanteessa josta alunperin lähdin. Olin etukäteen miettinyt mikä on worst-case-scenario, ja hyväksynyt että se voi toteutua. Tämä auttoi minua nukkumaan öisin koska olin hyväksynyt että myös epäonnistuminen on mahdollista ja yrittämällä jotain ennenkuulumatonta saattaisin "nolata" itseni epäonnistumalla. Suomalaisilla on sisäänrakennettu pelko epäonnistumisesta. Epäonnistuminen ja epävarmuus kuuluvat yrittäjyyteen, ja sitäkin voi oppia sietämään.

Vieläkään en tiedä mihin asti matka lopulta johtaa, mutta olemme jo muuttaneet alaa ja tapaa tehdä blogiyhteistyötä. Nyt Blogirinki Media edustaa 80 suosittua ruoka, leivonta ja mammablogia tavoittaen jo yli 200 000 viikkolukijaa.

Sähköt ja netti toimii - pääkonttori jo täydessä vauhdissa remontin keskellä.

Avaimet kädessä

Olemme Lauran kanssa saaneet juuri avaimet käteen uuteen toimistoomme Siltasaaressa kun sisään astelee G4S hälytyskeskuksen persoonallinen jamppa. Miehellä on valkoinen hiirenhäntä niskassa, ja rusketus syvä. Sähköt katkeavat ennenkuin saamme hälytykset päälle. Jampan avulla säädämme meille sähkösopimuksen puhelimitse ja valot palavat taas. Istumme ikkunalaudalla, huomaan että rappusillamme istuu yläkerran nuori kundi röökillä ja googlailen "maalari Helsinki". Jamppa kuulee sen ja soittaa maalarijampalle. Maalarijamppa tulee käymään seuraavana päivänä. Maalarijamppa hoitaa rempan meille samalla viikolla. Ja juu, voi väsätä ikkunalaudalle penkinkin. Maalarijamppa suosittelee samalla hyvää siivoojarouvaa, joka tulee seuraavana päivänä katsomaan kulunutta lattiaa. Meidän ei tarvitse mennä paikalla, maalarijamppa avaa oven siivoojalle. Siivooja soittaa, että haluaa nyt olla rehellinen kun olette aloitteleva firma. "Lattian pesusta ei voi antaa mitään takuuta. Investoisin nekin rahat isoon mattoon". Vaikka siivoojarouva ei haluakaan nyhtää meiltä rahaa, hän suosittelee meille hyvän, nuoren ja nopean ikkunanpesijän. Joku vinkkaa meille hylätystä kasvista, joka voi huonosti Käpylässä verannalla. Pelastamme kasvin toimistollemme. Dyykkaan naapuritalomme roskalavalta 50-luvun hyllykön ohikulkumatkalla. Nykyiseltä työhuoneeltani tarjotaan tiikkistä ruokapöytää, joka on juuri täydellinen mitoiltaan toimiston keittiöön. Taloni eteen kadulle ilmestyy yksinäinen kirppispöytä josta ostan viinilaseja tupareihin kauppareissun lomassa. Nämä pienet ihmeet eivät tunnu loppuvan.

Asioilla on oudosti tapana järjestyä. Yrittäjyyden alussa siihen on vaikea luottaa, mutta nyt olen jo oppinut. Lopputulos ei ole aina se sama mitä ajattelit matkan alussa, mutta voihan se olla lähellä tai parempikin. Olen tuntenut viime aikoina syvää kiitollisuutta ihmisiä kohtaan. Tässä kaupungissa on  minulle jopa täysin tuntemattomia ihmisiä jotka ojentavat auttavan kätensä kun avaan suuni ja kerron mitä olen vailla tai mitä toivoisin tapahtuvan. Olen todennutkin että jos tarvitset jotain, niin pyydä. Jos kaipaat elämääsi muutosta, muuta asioita. Jos sinulla on unelma, toteuta se.

Helvetti

Tämän postauksen inspiroi valokuvaajakollegoiden kanssa käyty keskustelu ja juuri ilmestynyt Taivas ja Helvetti-kirja, jossa 21 suomalaista yrittäjää kertoo avoimesti tarinansa. Ehdottomasti tulossa meidän kirjahyllyyn. Tässä muutamia ajatuksia omasta jokapäiväisestä helvetistäni ja taivaastani.

Helvetti on kun haen lapsen tarhasta viimeisenä. Helvetti on kun laitan iPadistä piirretyt päälle jotta voin puhua vielä työpuheluita. Helvetti on liuta sähköposteja joihin en ehdi vastata. Helvetti on syyllisyydentunto sähköposteista joihin en ehdi vastata. Helvetti on kun istun keittiönpöydän ääressä koneella kun muu perhe on jo mennyt nukkumaan. Helvetti on kun tiuskin stressaantuneena miehelleni. Helvetti on kun en ehdi pitää itsestäni huolta. Helvetti on kun jätän lounaita väliin. Helvetti on kun en ehdi kuntoilla. Helvetti on kun teen töitä myös pyhät; pääsiäinen, juhannus ja joulu. Helvetti on kasvavat tiskivuoret, repsottava koti, kuihtuneet huonekasvit, viikonloppunakin pompsuvat työviestit, kehää kiertävät ajatukset, aamuyön unettomuus. Helvetti on blogikrapula, kun viimeisestä blogipostauksesta on jo viikko. Hetkittäin ajattelen että kyllä palkkatöissä pääsisi niin paljon helpommalla. Saisi esimerkiksi aina sitä palkkaa, ja joskus voisi oikeasti vaihtaa vapaalle. Työ ja vapaa-aikaa on enää vaikea erottaa, kun hengität ja elät niin vahvasti työstä.

Teimme elämysmatkan kotiseudulleni Lohjalle.
Vanhassa kanalassa järjestetystä kuolinpesien myyntitapahtumasta löytyi huonekalut konttorille.
Taivas

Taivas on kun voin tehdä työtä johon uskon. Taivas on kun voin vaikuttaa asioihin, ja saada aikaan. Taivas on kun jännittää niin että tunnet pyörtyväsi ja selviytyä. Taivas on tehdä asioita joihin et uskonut pystyväsi. Taivas on oivaltaa ja oppia uutta. Taivas on uudet ihmiset joita kohtaat. Taivas on kuulla kannustavia sanoja. Taivas on saada tukea omasta yhteisöstään. Taivas on aviomies, joka on luottanut vaimoonsa ja antanut tämän lähteä kulkemaan uhkarohkeaa polkua. Aviomies, joka haluaa vaimonsa olevan onnellinen. Taivas on naurava yhtiökumppanini, jonka kanssa jaetaan hyvät ja huonot hetket. Nostamme ja tsemppaamme toisiamme vuorotellen. Taivas on uusi toimistomme, josta olemme tehneet näköisemme työympäristön.

Toivon että ihmiset voivat ja uskaltavat tehdä työtä josta nauttivat ja johon uskovat. Mikään ei kuitenkaan tule helpolla, vaan yrittäjyys vaatii äärimmäistä sinnikkyyttä, periksiantamattomuutta, epäonnistumisen mahdollisuuden hyväksymistä, unettomia öitä, ympäripyöreitä päiviä (onneksi aika menee nopeasti kun tekee sitä mistä tykkää)...ja silti olen voinut paremmin kuin koskaan aikaisemmin.

Teit sitten mitä tahansa, niin kukaanhan ei tule kotoolta hakemaan. Ohjat pitää ottaa omiin käsiin. Tee suunnitelma ja kulje sitä kohti määrätietoisesti. Jos epäonnistut, nouse ylös ja yritä uudestaan. Etsi kiertotie. Eräs bloggaaja sanoi minulle että ulkopuolisesta asiat aina näyttävät niin helpolta. Se on varmasti totta, koska harvemmin sitä kukaan hehkuttaa Facebook profiilissa kuinka tänäänkin epäonnistuin, kuinka asiat eivät menneet suunnitelmien mukaan, kuinka taloudellisesti on tiukkaa tai purskahdit stressaantuneena itkuun. Vaikka et koskaan pääsisi maaliin asti, voi olla että matkan varrella löytyy jotain muuta mitä et osannut edes aikaisemmin ajatella. Muista nauttia myös itse matkasta.

Ajatella että kaikki lähti liikenteeseen yli kuusi vuotta sitten nettiin raapustetusta reseptivihkosta, kun oli vähän ylimääräistä aikaa. And there were others. Tarinaa voi seurata facebook.com/Blogirinki
.

Ja se nuori kundi joka röökaa meidän toimiston rappusilla? Sekin ilmoitti jo että voi tulla sitten meille koulun työharjoitteluun.

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.

3. kesäkuuta 2013

BBQ-KANA PITAPIZZA

"pitapizza" "bbq-chicken"

Pitapizza on amerikkalaisen oikotie onneen ja mökkimätön aatelia! Pitapizzan pohjana käytetään halkaistuja pitaleipiä. Vakuumipakatut pitaleivätkin menettelivät kun ne kuorrutettiin BBQ-kastikkeella, BBQ-kanalla, homejuustolla, herkkusienillä, punasipulilla ja lehtipersiljalla. Pizzat voi tiristää kotona pizzakivellä / uunipellillä tai grillissä. Valmistusaika nopea 20 minuuttia.


Erilaiset BBQ-soosit ovat nyt näkyvästi esillä ruokakauppojen hyllyissä.BBQ-kana pitapizzoihin tuli kahteen otteeseen Heinz BBQ Classic kastiketta; pitapizzojen pohjalle ja kanat pyöräytettiin pannulla samaisessa kastikkeessa ja tilkassa vettä. Testasin pitapizzoja pohjakastikkeella ja ilman tietääkseni meneekö tuplakastike överiksi. Ei vaaraa BBQ-kastikeövereistä, tuplakastikkeen kanssa oli tuplasti parempi.


Heinz BBQ-kastikkeita on kolmea makua: Classic, Spicy ja Sweet. Tulisempi Spicy sekoitettuna creme fraîcheen antoi miedon tulista BBQ-vivahdetta hampurilaisen välissä.

BBQ-kana pitapizza (12 kpl)

6 kpl pitaleipiä (itsetehtyjen resepti)
2 kananrintaa
2 rkl Heinz BBQ Classic kastiketta
0,5 dl vettä
6 jumboherkkusientä
1 punasipuli
150 g homejuustoa
150 g vahvaa juustoraastetta
nippu lehtipersiljaa (rucola tai basilika ok)

Käytä valmiita kananrintoja tai paista ne uunissa paistopussissa, folion tai leivinpaperin alla kypsiksi  (200 C/n.30-40 min). Valmista BBQ-kana sekoittamalla 2 rkl BBQ-kastiketta tilkkaan vettä. Paista kuutioidut kananrinnat pannulla ja laita vedellä ohennettu BBQ-kastike joukkoon. Anna nesteen hieman haihtua.

Halkaise pitaleivät. Töräytä ja levitä BBQ-kastiketta. Siivuta jumboherkkusienet ja punasipuli. Lado täytteet pitapizzojen päälle, juusto viimeiseksi. Paista uunissa 220 asteessa n. 7 minuuttia käyttäen lopuksi grillivastusta tai grillissä.

Jos asut Stockmannin välittömässä läheisyydessä niin kokeilisin näihin kunnon cheddar-juustoa. Lähikaupassani oli vain "aamupalacheddareita".

Heinz minigrilli

Heinzin Facebook-ryhmässä on käynnissä kesäkilpailu, josta voi voittaa itselleen maailman suloisimman taitettavan minigrillin, tynnyrigrillin tai riippumaton. Mieti missä sinä grillaat mieluiten. Lähetä Heinzille kuva ja merkitse paikka karttaan. Tuomaristo valitsee useampia voittajia joka kesäkuukausi. Suoraan kilpailuun pujottelet tästä!

Sain Heinzilta tuon kuvassakin näkyvän minigrillin, mutta hannasin ja en uskaltanut ottaa sitä vielä käyttöön. En halunnut tuta alakerran mummon vihoja grillaamalla parvekkeella. Grilli tulee Blogiringin pääkonttorille kunhan noudan avaimet tänään. Sitten voin merkitä omankin lempipaikan grillata eli Siltasaari :)


Yhteistyössä Heinz
Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.

27. toukokuuta 2013

CHEZ DOMINIQUE - KOLMEN TÄHDEN PAKKOMIELLE

Meidän täytyy palata vielä hetkeksi vappuun. Viimeiset pari vappuaattoa olemme uinuneet lähiössä, ja panostaneet vappupäivän piknikkiin. Tänä vuonna ystävämme olivat saaneet 50 % menualennuskupungin Chez Dominiqueen, ja houkuttelivat juhlimaan. Käytännössä tiesimme yhden ihmisen maailmassa joka mahdollisesti suostuisi hoitamaan Miniä vappuaattona. Hoito järjestyi, ja odotimme iltaa Suomen parhaassa ja ainoassa kahdella misukantähdellä palkitussa ravintolassa.

"chez dominique"

Chez Dominique
www.chezdominique.fi

Saavumme ravintolaan pyntättynä, Nirsolla puvuntakki, selvinpäin. Astuessamme sisään ensitöikseen ravintolan tarjoilija pyytää Nirsoa jättämään ylioppilaslakin naulakkoon - ei ole etiketin mukaista miehen pitää hattua ja olivat pienen keskustelun jälkeen päätyneet tälläiseen sääntöön. Whii - vappumeininki!

Olemme käyneet 5 vuotta sitten Dompassa lounaalla ja 3 vuotta sitten illallisella. Viimeksi teimme sen virheen että otimme koko juomapaketin 9 ruokalajini menun kanssa. Noin kuudennen ruokalajin kohdalla aloimme olemaan jo aivan sooseissa. Nyt kun kerran olimme syömässä, otimme taas 9 ruokalajia, mutta puolikkaan juomapaketin. Nirso tilasi mehumenun lähestyvän Helsinki City Runin takia.

En lähde tässä selostamaan jokaista ruokalajia auki, koska niissä oli miljoonakomponenttia, vaikeita ulkomaisia sanoja joita en muista, ja menukin vaihtui seuraavana päivänä. Laadultaan ruoka oli huipputason fine diningia - ei valittamista. Mutta ensimmäistä kertaa fine dining ravintolaillallisen jälkeen olisin voinut kaahata Mäkkärin kautta kotiin. Minulla - rapiat 50-kiloisella naisella jäi vähän nälkä. Olisi kuitenkin pitänyt kitata enemmän viinaa. Nirsoakin hiukoi ja se veti vähän voikkaria ennen nukkumaan menoa. Mielestäni on kohtuullista olettaa että 350 euron laskun (huom! alehinta) ja yhdeksän ruokalajin menun jälkeen kahdelta ihmiseltä lähtisi ravintolassa nälkä.


Hesari ehti jo uutisoida että Chez Dominique lopettaa, mutta ei, Chez Dominique muuttui bistroksi. "F**k the stars, nyt pidetään hauskaa!" Välimäki julistaa. Hauskanpito ei tullut ensimmäiseksi mieleen kun seurasin kulmakarvat koholla asiakkaita mielisteleviä tarjoilijoita. Se ei johdu tarjoilijoista, nämä nuoret ihmiset osaavat varmasti pitää hauskaa - työpaikan ulkopuolella. Vaikuttaisi siltä että tähtien tavoittelu on vienyt kaiken hauskanpidon tekemisestä, kuten Välimäkikin myöntää. Hintoja on pakko nostaa jotta laatustandardit saadaan pidettyä. Asiakaskunta kapenee hintojen noustessa; jäljelle jäävät oikeistolaiset superrikkaat ja business asiakkaat. Onko järkeä jos ravintolan itseistarkoitus on saada tarra oveen ja kaikki tekeminen pohjautuu siihen. Eikö olisi mieluisampaa tehdä omaa juttua, tehdä se hyvin ja mahtavaa jos siitä saa tunnustusta. Ihmiset tulevat ravintoloihin ensisijaisesti viihtymään ja nauttimaan ruuasta, ei syömään Michelin tähden-ravintolassa.


Tilanne ei tule korjautumaan pelkästään sillä että ruoka on vähän eri ja Välimäki sanoo ilman lisiä ylitöitä huhkiville työntekijöille "Nonni. Pitäkäähän hauskaa". Jos tunnelma oli vappuaattona kuin hautajaisissa niin muutos pitäisi olla iso ja se vaatii isoja tekoja. Huolestuin vähän kun kysyin henkilökunnalta miten uusi bistro tulee näkymään. Vastaus oli että menu vaihtuu, mutta se ei kuulemma paljon vaikuta salin puolella. Miten on, onko kukaan teistä ehtinyt testata bistroa?

Tarjoilijoiden kravatit ja pikkutakit joutaisivat narikkaan. Välimäen ja henkilökunnan pitää opetella puhumaan uudestaan. Ei ylimielisesti eikä mielistellen vaan rehellisesti. Saisiko ravintolasalissa jopa nauraa - tarjoilijat ja asiakkaat? Niinkuin kaikessa muutosjohtamisessa, tärkeintä on sitouttaa ravintolan johto. Onko Välimäki itse valmis muuttumaan? En ole ihan varma. Tässä Välimäen sitaatti ravintolan jatkosta: "Kausiruokaan keskittyvän kevätbistron jälkeen kolmannen tähden metsästystä jatketaan syksyllä."

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.

22. toukokuuta 2013

VUOKRATAAN TYÖTILA






Alunperin tulitikkuaskin kokoinen unelma on kasvanut jo oman pienen toimitilan kokoiseksi. Tämän hetkinen Käpylän haarakonttori ja Munkkiniemen päämaja (minun jaettu työhuone) eivät vastaa tarpeeseemme päästä saman katon alle. Blogiringin uusi 'pääkonttori' nousee Siltasaareen kesäkuussa :)

Nykyinen paikkani jaetulla työhuoneella Keksin tiloissa vapautuu. Keksin tiimin lisäksi tiloissa häärii lähinnä freelance valokuvaajia. Tarjolla on viihtyisä työhuone, pöytäpaikka, studion - ja studiokeittiön yhteiskäyttö, hyvää kahvia, netti ja siivous. Vuokra 385 €. Vapautuminen kesäkuu-elokuu / sovittavissa. Osoite on Mannerheimintie 142, Meilahti. Tila on vilahtanut myös täällä blogin puolella. Lisätietoja ja yhteydenotot Natalia Baer natalia@keksit.fi

Täällä ihminen (ja bloggaajakin) viihtyy!

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.

MAIDON ALKULÄHTEILLÄ

Meillä menee maitoa helposti sellaiset kolmisen litraa päivässä. Olin ensimmäistä kertaa elämässäni tämän valkoisen nektariinin alkulähteillä ja tutustuin suomalaiseen Valion maidontuottajien tilaan. Tiesin kyllä etukäteen että maito tulee lehmän tissistä, mutta on aivan eri asia vierailla navetassa kuin työntää pää K-kaupan kylmäkaappiin.

Vain 40 minuuttia Helsingistä sijaitseva lehmuston tila oli todellinen maalaisidylli, eikä juurikaan auttanut todistamaan Valion tv-mainoksia harhaan johtavaksi. Vierailupäivänä lehmät laskettiin talven jälkeen vapaaksi laitumelle. Lehmillä oli selkeästi kevättä rinnassa. Pääsimpä minäkin yhden lehmän kanssa vähän liian läheiseen kontaktiin kun yritin ottaa meistä kaverikuvaa Facebookiin. Korvantaustat olivat sen käsittelyn jälkeen ainakin puhtaat. 

Nuoret vasikat olivat uteliaita ja kieli pitkä sekä nopea.
Maatila periytyy usein sukupolvelta toiselle.
Lehmä saattaa tuottaa elämänsä aikana jopa 200 000 litraa maitoa.
"100 ja 200 tonnareille" järjestetään merkkipaalun kunniaksi isot juhlat.
Luulitko että lehmät vain märehtii, nukkuu, syö ja lypsää? Oikein luulit.
Freedom!
Maalaisilma tekee ihmeitä. Nirso ihmettili illalla mitä minulle on tapahtunut,
kun näytin kuulemma niin terveeltä.
Maatilan emäntä kertoo että tekee työtä rakkaudesta lehmiin. Koko perhe osallistuu maatilan pyörittämiseen.
Koululaiset tutustuivat maatilan elämään ja jättivät terveiset Valiolle.
Maatilan pojalla on jo isännän elkeet.
Lapset olivat etukäteen ihmetelleet mitä tekemistä muka maatilalla on koko päiväksi...
Tilalla kävi kuitenkin kauhea suhina ja kuhina eikä tekemisestä ollut puutetta!
Päivän yleisömagneetti
Lehmät laitumelle-tapahtumia järjestetään Valion maidontuottajien tiloilla ympäri Suomea. Tälle keväälle on jäljellä vielä seuraavat paikkakunnat:


22.5.2012 klo 14-19

Anne ja Jarmo Nykänen Vatilantie 8, 50700 MIKKELI

26.5.2012

Teemu Mikkelä ja Merja Rasi, Kotirannantie 20, 46810 ANJALANKOSKI klo 10-12

Sari ja Jarmo Tiainen, Liuharannantie 16, 59100 PARIKKALA klo 11-14

6.6.2012 klo 10-14

Pekka Torppa ja Heidi Hakkarainen, Leppälahdenväylä 344, 41660 TOIVAKKA

Valion tilojen kuulumisia voi seurata myös Valion sivuilla maitotilojen Maitoa maalta-blogista.

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.

10. toukokuuta 2013

BANAANILETUT

"banaaniletut" "banaanipannarit" "kohupannarit"





Helppo aitiäinpäiväaamiainen? Keitä kahvit ja paista banaanilettuja! Banaanilettuja eli ns. kohupannareita varten tarvitset vain kananmunia, banaania ja voita.


Banaaniletut (2-3 hlö)

2 kananmunaa
2 banaania
voita paistamiseen

Blogisfäärissä on näkynyt vähän eri versioita ja kananmunia ja banaania eri suhteessa. Meillä oli jääkaapissa kaksi kananmunaa, ja hedelmäkulhossa kaksi mustunutta banaania joten se sitten oli suhde tällä kertaa. Toimi hyvin.

Mausta taikina halutessasi esimerkiksi vaniljasokerilla, kanelilla, tai kardemummalla. Sekoita kananmunat, pilko banaanit joukkoon ja survo sauvasekoittimella tasaiseksi taikinaksi. Paista miedolla lämmöllä pannulla runsaassa voissa. Käytin isoa valurautapannua, ja hienosti pitivät muotonsa ja pysyivät koossa. Päälle laitoimme kaikkia sörsseleitä mitä jääkaapista löytyi; suklaakastiketta, siirappia, hilloa ja jäätelöä. Aikamoinen aamiainen. Nyt odotan että näiden kanssa saisi kesän ensimmäisiä mansikoita!


Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.

7. toukokuuta 2013

STREET GASTRO - KURMETTIKÄRRY SOFIANKADULLA

"street gastro" "street food"



Street Gastro - kurmettiversio snägäristä - on parkkeerannut itsensä Sofiankadulle Tuomiokirkon ja Esplanadin välimaastoon. Tarjolla on sandwitchejä (9 €) possu, kana ja kasvistäytteellä. Kylkeen ranskalaisia, Kaffan kahvia, alkoholitonta skumppaa tai muita virvokkeita.

Testiryhmässämme oli myös kummityttöni ja Suomen nuorin ruokabloggaaja Wilman Herkku-blogista. Olin vetänyt Wilmalle yksityisopetuksena Liemessä Workshop - ruokakuvauksen perusteet miniversion. Siirryimme kurssin hauskimpaan osioon eli syömiseen. Wilma valitsi kanan, minä possun. Saatuamme leivät kouraan kohtuu nopeasti jonosta huolimatta, siirryimme varjoiselta ja tuuliselta sivukadulta Tuomikirkon rappusille lämmittelemään. Pitaleipätyyppisen leivän sisällä oli ainakin reippaasti nyhtöpossua, omenaa, omena-sinappikastiketta ja sitä salaattia. Salaatin kanssa oli vähän riehaannuttu. Rapeat ranskalaiset vedettiin puokkiin.

Sana kärrystä oli lähtenyt kiirimään sen verran haipakkaan että yritin piipahtaa maistiaisella jo aikaisemmin, mutta aukioloajat ovat vieläkin vähän testivaiheessa ja hakusessa. Tällä hetkellä testataan myös lounasta, ja näillä näkymin Sofiankatu palvelee nälkäisiä torstaista sunnuntaihin klo 10-22. Voimassaolevat aukioloajat kannattaa tsekata Facebookista etukäteen. Tällä viikolla tähtää keskiviikolle tai torstaille.

Ke 8.5 klo 10-22
To 9.5 klo 10-22
Pe 10.5- Su 12.5 Huoltotauko / suljettu

Torikortteleja on vaivannut käsityöläisleimasta huolimatta tietty kliinisyys, ja nyt ollaan otettu aimo harppaus oikeaan suuntaan. Uudet yrittäjät, rohkeita ideoita, hyvää ruokaa, uutta suomalaista ruokakulttuuria, rouheutta, elämänmakua - näitä lisää! Peukutan.


Street Gastro

Sofiankatu, Helsinki
facebook.com/StreetGastro

Liemessä? Päivittäistä vertaistukea Liemessä-Facebook ryhmässä.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...